Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
      Valo Banner 150x200pix 31009 Gif

Seurantalon historia

Suojeluskunnan talo
VPK:n talo
Voimistelu-ja Urheiluseura Kilpi ry:n talo
 

Suojeluskunnan talo       

Suur-Miehikkälän seurantalo rakennettiin aikanaan suojeluskuntataloksi ja se on malliesimerkki maalaiskylän seurantalohankkeen toteuttamisesta pääosin talkoovoimin. Opettaja Emil Holmströmillä oli hankkeen käynnistävä voima ja johtaja. Suur-Miehikkälän kyläosasto panosti paljon hankkeen toteutukseen talkootyöllä, tukkien keruulla, esittämällä näytelmiä(mm.”Tukkijoella” 1922), järjestämällä arpajaisia ja keräämällä rahaa. Tontti saatiin ostettua Soppikankaalta ja paikka oli sikäli hyvä, että sen edustalle voitiin rakentaa urheilukenttä. Talo vihittiin suojeluskuntataloksi sunnuntaina 30.12.1923.

Talotontin myynyt Soppikankaan Antton suostui myöhemmin lisämaan myyntiin ja niin saatiin tarpeeksi suuri alue urheilukenttää varten. Urheilukenttä tasattiin talkoilla sovituin aari/mies-urakoin. Tyydyttäväksi pallokentäksi ja talvisten hiihtokilpailujen lähtö - ja maalipaikaksi kenttä valmistui 1920- ja 1930- lukujen vaihteessa.

Lotta Svärd järjestön Miehikkälän paikallisosaston Suur-Miehikkälän kyläosasto panosti osaltaan myös suojeluskuntatalon kehittämistä ja järjestivät iltamia esim. talon sähköistämisen hyväksi. Vuoden 1928 vuosikertomuksen mukaan Lotat järjestivät neljät iltamat ja yhdet yhteiset suojeluskunnan kanssa. Iltamilla oli melko vakiintunut ohjelmakaava: Tervehdyspuhe, runo, kertomus, runo, näytelmä ja lopuksi tunti tanssia.

Välirauhan aikaan suojeluskuntatalo toimi kuumesairaalana, patteriston kaluston varastopisteenä(talon läheisyyteen sijoitettiin myös patteriston tykit ja ajoneuvot) ja urheilukenttä liikuntakasvatuksenneuvonta paikkana.

Suojeluskuntajärjestö lakkautettiin 4.11.1944. Suur-Miehikkälän kyläosaston ja suojeluskuntatalon säännöissä (hyväksytty 1/1924) todettiin, että jos suojeluskunta joskus lakkautetaan, niin talo siirtyy kylään perustettavalle vapaapalokunnalle.

Suur-Miehikkälän Vapaapalokunnan talo

Suur-Miehikkälän V.P.K:n kokouksessa 4.11.1944 Eino Kuuselan talossa oli saapuvilla 18 palokunnan jäsentä ja siellä todettiin suojeluskunnan Suur-Miehikkälän kyläosaston luovuttavan omistamansa talon tontteineen ja irtaimistoineen Suur-Miehikkälän V.P.K:lle. Omaisuutta vastaanottamaan valittiin palokunnan puheenjohtaja Anton Mahalakoivu ja sihteeri Väinö Hämeenniemi.

Palokunta piti seurantaloa yllä ja vuokrasi seurantaloa eri tilaisuuksia varten.

Otteita pöytäkirjoista:Pöytäkirja 7.1.1949 mukaan talonvuokraa päätettiin kantaa seuraavasti: vieraspaikkakuntalaiset 1000mk, perhejuhlista 1500mk, elokuvista 800mk, oman kylän ohjelmallisista iltamista 400mk ja tansseista 800mk. Samassa kokouksessa oli myös päätetty Kilpi osaston anomus saada avustus urheilukentän kunnostukseen 10000mk. Kilpi-osasto sai käyttää salia urheiluharjoituksiin tiistaina ja perjantaina klo 18–21 ja sunnuntaina klo 12–15. Näyttämön korjauksesta keskusteltiin ja päätettiin nyt ensiksi ajaa sahajauhoa rossipohjaan eli lattiatäytteeksi.

Kokouksessa 15.11.1949 päätettiin talo antaa vuokralle Martti Urpalaisen häätansseja varten(19.11.49). Talo päätettiin pesettää häitä varten. Samassa kokouksessa päätettiin antaa talo kansakoululaisille voimistelua varten heidän tarvitsemana aikana.

Kokouksessaan 9.1.1955 keskusteltiin seurantalon hoitoon liittyvistä kysymyksistä ja päätettiin järjestää 25.1.1955 Kilpi-osaston ja V.P.K:n yhteinen yleinen kokous, jossa alustavasti keskustellaan talon myymisestä Kilpi-osastolle.

Voimistelu- ja urheiluseura Kilpi ry:n talo

Suur-Miehikkälän V.P.K:n yleisessä kokouksessa omassa talossa 4.2.1955 päätettiin yksimielisesti myydä palokunnan omistamat kiinteistöt rakennuksineen ja irtaimistoineen Miehikkälän Vilkkaan Kilpi osastolle 1 miljoonan markan suuruisesta kauppahinnasta. Ehdoiksi laitettiin mm. Kilpi- osasto on rekisteröitävä, taloa vuokrataan kaikille ja kaikenlaisiin luvallisiin tilaisuuksiin ja Kilpi-osastolla on oikeus päättää vuokrien suuruudesta haluamallaan tavalla. Lisäksi Kilpi- osasto parhaansa mukaan huolehtii kiinteistöjen, ennen kaikkea seurantalon kunnosta sekä vastaisuudessa huolehtii, ettei taloa missään vaiheessa myydä poissiirrettäväksi, vaan että se läpi kaikkien aikojen seisoisi nykyisellä perustamispaikallaan palvelemassa kyläläisten tarkoituksia, joita varten se on aikoinaan kylän yhteisin ponnistuksin talkoovoimin rakennettu.

Kilpi osasto oli toiminut keskusseuran Miehikkälän Vilkkaan piirinä sen perustamisesta 1921 lähtien. Päälajeina hiihto ja yleisurheilu.

Seurantalon siirtyminen Kilven omistukseen pakotti rekisteröitymään.

Kilpi-osasto rekisteröitiin Voimistelu -ja urheiluseura Kilpi ry:ksi 14.4.1955 ja kauppakirja Suur-Miehikkälän V.P.K:n kanssa allekirjoitettiin 3.11.1955. Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry:n puolesta kauppakirjan vahvistivat puheenjohtaja Erkki Kiviharju ja sihteeri Kaarlo Tylli.

Kilpi ry:n toiminta jatkui vilkkaana ja monipuolisena, varsinaisen seura- ja urheilutoiminnan lisäksi seuran toimesta suoritettiin rakennustoimintaa. Uusi talousrakennus ja sauna rakennettiin 1958–1959. Seurantaloa laajennettiin ja peruskorjattiin talkoovoimin pikkuhiljaa ja seurantalo valmistui 60-luvun asuunsa vuonna 1963. Suur-Miehikkälän seurantalolla tanssittiin ahkerasti etenkin 1960- ja 1970- luvulla. Avajaisia vietettiin 10.2.1963. Soitosta vastasi Erik Lindström ja laulusolisteina Arja Tuomarila ja Erkki Liikanen. Lippuja myytiin n. 800 kpl. Noina aikoina tanssit järjestettiin sunnuntaisin ja tanssit olivat suosittuja illasta toiseen. Suur-Miehikkälässä esiintyivät niin Reijo Taipale, Eino Grön, Dallape, Henry Theel, Olavi Virta, Taisto Tammi kuin Katri-Helankin. Tanssitoiminta hiipui 1970- luvun loppupuolella ja sen jälkeen tansseja järjestettiin vain Tapaninpäivänä ja myöhemmin Joulupäivänä ja satunnaisesti muulloin.

Seurantalon vierellä olevan urheilukentän laajennus-, maantasaus-ja peruskorjaustyöt tehtiin vuosina 1968–1970.

Vilkkaan hiihtoharrastuksen vuoksi Kilpi päätti 1970 rakentaa valaistun hiihtoladun seurantalon välittömään läheisyyteen(1500m). Valaistulatu suunniteltiin siten, että urheilukenttä tulee valaistuksi. Näin tarjotaan paremmat harjoitusmahdollisuudet pimeinäkin vuodenaikoina.

Seuraava suurempi seurantalon laajennus-ja peruskorjaus tehtiin 1992–1993, jolloin tehtiin keittiöosaston laajennus ja kaluston uusiminen, rakennettiin uusi lämpökeskus sekä uudet wc-tilat.

Koko historiansa ajan Kilpi on ollut kylän kokoava voima ja seurantalo kyläläisten suosima yhteinen kokoontumispaikka. Kilven perusajatuksena on urheiluharrastuksen ja kylän yhteishengen ylläpito ja se on ollut suunnan näyttäjänä kaikessa toiminnassa vuodesta toiseen. Merkittävänä tulonlähteenä on ollut seurantalon baari, joka on ollut avoinna iltaisin 1960-luvulta lähtien. Keskiolutoikeudet baarille myönnettiin 1994. Seurantalon pitkäaikaisimpina baarinhoitaja-vahtimestareina ovat toimineet Hilkka Pakkanen, Leena Ristola ja Aune Laisi. Vuodesta 2006 on baarin toimintaa pyöritetty talkoovoimin.

Vuodet 2006–2008 ovat olleet toiminnan uudistamisen sekä seurantalon perusparannuksen aikaa. Vanhasta naistenhuoneesta tehtiin biljardisali, ravintola ja sali uudistettiin. Vapaaehtoistyö on edelleen merkittävässä roolissa kaikessa tekemisessä ja aktiivisesti on opastettu nuoria mukaan toimintaan. Vapaaehtoisuus ei synny itsestään vaan siihen pitää kasvattaa ja kasvaa.

 

 

 

 

 

©2017 Suur-Miehikkälän Kilpi ry. - suntuubi.com